Uđđâivemáánu lii kiergânâm jo lovváád piäiván, ovdilgo huámášim tieđettiđ meid tääbbin, ete Anarâškielâ seervi uđđâ nettisiijđoh láá almostum čujottâsâst https://anaraskielaservi.fi/ . Toh almotuvvii jo juovlâmáánust já láá ain pargo vyelni. Siskáldâs pyevtittuvvoo kuuloold eres pargoi paaldâst, mut toi "lopâlâš" häämi ij vaarâ ennustkin spiehâst tast, maggaar tot tääl lii. Táálái siskáldâsâi lasseen juurdân lii vuáđudiđ sijđoid meid jienâarkkâduv, mast šadda jieijâs proojeekt, jis lope- já ruttâääših čielgih.
Eljas Niskanen
keskiviikko 10. tammikuuta 2018
maanantai 27. marraskuuta 2017
Tonttu Šievtátulii juovlâkalender almostittemtilálâšvuotâ Sajosist 1.12.
Teddilemlájádâs Waasa Graphicsist almottii onne, ete uážžup jo orniiškyettiđ Tonttu Šievtátulii juovlâkalender almostittemtilálâšvuođâ. Nuuvtpa almottep, ete kirje almostittemtilálâšvuotâ tuálloo vástuppeeivi 1.12. Saijoos kirjeráájust sämikielâlii mainâspuudâ maŋa, ađai suullân tijme love. Tilálâšvuođâst fállojeh aainâs-uv pippârkááhuh já säppi.
Almostittemtilálâšvuođâst kirje hadde lii puohháid tuše 16 €. Táválâš hadde Anarâškielâ seervi jesânáid lii 18 € já iärásáid 20 €.
Tiervâpuáttim!
Anarâškielâ servi
Anarâškielâ servi
keskiviikko 8. marraskuuta 2017
Anarâškielâ seervist suotâs juovlâalmottâs: Tonttu Šievtátulii juovlâkalender almostuvá juovláid
 |
| Kove: Riitta Vesala. Blogin raijim Eljas Niskanen. |
Anarâškielâ servi almostit taan ive oovtâ kirje: Riitta Vesala kirje Tonttu Šievtátulii juovlâkalender lii eidu vyelgimin teddilmân. Taat kirje kolgâččij kiergâniđ juovláid. Kirje suápá eromâš pyereest párnáid já párnáimielâsâš ulmuid já meiddei tagaráid, kiäh loheh anarâškielâ viereskiellân. Sanij suujâtmeh kiärdášuveh maŋgii - nuuvt maŋgii, et taid vissásávt uáppá, mainâs häämist. Siämmááh säänih kiärdášuveh meiddei kiäsutteijee mainâsteevstâst.
Juovlâkalender mainâsijn Tonttu Šievtátulâš feeree ain maidnii ko sun piäsá kiännii išediđ, mut taah mainâseh iä lah aaibâs táváliih: maagisávt toh meiddei máttáátteh kielâ já sanij suujâtmijd.
Toontust lii argâruutiin, nuuvt et táválii peivijoton kullee säänih kiärdášuveh jyehi mainâseh: vistig tonttu koccáá, mana Juovlâpuuki kuuvl já finnee tobbeen pargopitá, mon sun onne kalga olášuttiđ. Mainâs uálgipersovnin tuáimá Juovlâpuuki čällee, kote ain kiärdu puoh. Eidu suu rooli taha máhđulâžžân kielâopâlii oppâm. Jieš maainâs tastoo tuáppee lohhee fárusis já tuálvu suu Tonttu Šievtátulijn išediđ kiännii.
Taan čáituspittáást Tonttu Šievtátulâš uáiná Juovlâpuuki kooveest, et sun vuálgá taan tove išediđ Heikkâ-čeesi juoŋŋâsij kuohâmist:
 |
| Kove: Riitta Vesala. Blogin raijim Eljas Niskanen. |
– Taan kooveest láá juoŋŋâseh. Moonâm-uvks mun onne jäävri oolâ juoŋâstiđ? Šievtátulâš huihádij --.
Juovlâpuuki pargopitái luvâttâlmist puátá imperatiiv adai koččomhäämi:
– Eidu nuuvt, olmânáál hoksájih Šievtátulâš. Tun moonah juoŋâstiđ.
Heikkâ-čeeci lii puosâškuáttám ige pyevti onne jieš juoŋŋâsijdis kuohâđ. Moonâba tun, Šievtátulâš, Heikkâ-čeesi luus já kuovâ Heikkâ-čeesi juoŋŋâsijd. Keesi viermijd jieŋâ oolâ, peesti kuolijd viermijn, čollii kuolijd já suápu viermijd uđđâsist jáávrán, Juovlâpukki ravvij Šievtátulii.
Tonttu Šievtátulâš lii huolâlâš, já tondiet sun kiärdu pargoidis, vâi puoh šadda vissásávt porgum:
– Čielgâ äšši, Juovlâpukki. Mun moonâm Heikkâ-čeesi luus já kuovâm suu juoŋŋâsijd. Mun kiäsám viermijd jieŋâ oolâ, piästám kuolijd viermijn, čolliim kuolijd já suápum viermijd uđđâsist jáávrán --.
Já Čälleetonttu vala visásmit, moin naalijn kielâopâlâš kiärdum tábáhtuvá oovtâlovo nube persovnist, vâi sujâttemhäämih pyerebeht pääcih mielân:
– Na nuuvt, Šievtátulâš. Onne tun kuovah Heikkâ-čeesi juoŋŋâsijd. Tun kiäsáh viermijd jieŋâ oolâ, piästáh kuolijd viermijn, čolliih kuolijd já suápuh viermijd uđđâsist jáávrán.
Já čälleetonttu tastoo čáálá vala puoh pargoid pajas já muulijd jiänusân:
– Juovlâmáánu niäljád peeivi Šievtátulâš kuáhá Heikkâ-čeesi juoŋŋâsijd, kiäsá viermijd jieŋâ oolâ, piästá kuolijd viermijn, čuállee kuolijd já suáppu viermijd uđđâsist jáávrán. Äšši čielgâs.
Koččomij já preesenshaamij maŋa puátá jieš maainâs - nuuvt et tot, kote išeduvvoo, ij ubâ tieđegin, kii suu lii išedâm. Tiätu pargo lii kuittâg mahtnii porgum. Tot, kote lii tarbâšâm iše, šadda kuittâg luholâžžân:
Šievtátulâš jieš kaččâlij čiähusân miäcán. Kačâdijnis tot liijká vilšâstij tuáhásis já ooinij já kuulâi Heikkâ-čeesi imâštâlmin porthái alne.
– Mii immâšijd! Kii lii lamaš nuuvt šievtátulâš, ete lii kuohâm muu juoŋŋâsijd já vala čollim-uv kuolijd.
Já ko pargo lii porgum, lii preterit oppâm vuáru Juovlâpuuki kulen:
– Na Šievtátulâš. Kuohih-uv tun Heikkâ-čeesi juoŋŋâsijd? Keessih-uv tun viermijd jieŋâ oolâ já pestih-uv tun kuolijd viermijn? Čuállejih-uv tun kuolijd já suoppuh-uv tun viermijd uđđâsist jáávrán?
Já Tonttu Šievtátulâš ain nannee:
– Na Juovlâpukki. Kale mun kuohim juoŋŋâsijd. Mun keessim viermijd jieŋâ oolâ já pestim kuolijd viermijn. Talle mun čuállejim-uv kuolijd já viermijd mun suoppum uđđâsist jáávrán --
Já Čällee vuod čáálá, mii lii tábáhtum:
Juovlâmáánu niäljád peeivi Šievtátulâš kuovâi juoŋŋâsijd, keesij viermijd jieŋâ oolâ, peestij kuolijd viermijn, čollij kuolijd já suápui viermijd uđđâsist jáávrán. Pargo porgum pyereest. Čyegis.
Já peeivi šiev pargo maŋa lii vuod rutinij äigi: čällee časkâd kinttâl, já nuuvt te ubâ juávkku vuálgá, puurâd jeđe uáđđáástâl kuhes peeivi maŋa. Já itten lii ain uđđâ peivi - kallaad peeivi juovlâmáánu jo lâškin. Já tobbeen lii ain vyerdimin uđđâ šievtátulâš pargo.
Marja-Liisa Olthuis já Eljas Niskanen
Juovlâpuuki pargopitái luvâttâlmist puátá imperatiiv adai koččomhäämi:
– Eidu nuuvt, olmânáál hoksájih Šievtátulâš. Tun moonah juoŋâstiđ.
Heikkâ-čeeci lii puosâškuáttám ige pyevti onne jieš juoŋŋâsijdis kuohâđ. Moonâba tun, Šievtátulâš, Heikkâ-čeesi luus já kuovâ Heikkâ-čeesi juoŋŋâsijd. Keesi viermijd jieŋâ oolâ, peesti kuolijd viermijn, čollii kuolijd já suápu viermijd uđđâsist jáávrán, Juovlâpukki ravvij Šievtátulii.
Tonttu Šievtátulâš lii huolâlâš, já tondiet sun kiärdu pargoidis, vâi puoh šadda vissásávt porgum:
– Čielgâ äšši, Juovlâpukki. Mun moonâm Heikkâ-čeesi luus já kuovâm suu juoŋŋâsijd. Mun kiäsám viermijd jieŋâ oolâ, piästám kuolijd viermijn, čolliim kuolijd já suápum viermijd uđđâsist jáávrán --.
Já Čälleetonttu vala visásmit, moin naalijn kielâopâlâš kiärdum tábáhtuvá oovtâlovo nube persovnist, vâi sujâttemhäämih pyerebeht pääcih mielân:
– Na nuuvt, Šievtátulâš. Onne tun kuovah Heikkâ-čeesi juoŋŋâsijd. Tun kiäsáh viermijd jieŋâ oolâ, piästáh kuolijd viermijn, čolliih kuolijd já suápuh viermijd uđđâsist jáávrán.
Já čälleetonttu tastoo čáálá vala puoh pargoid pajas já muulijd jiänusân:
– Juovlâmáánu niäljád peeivi Šievtátulâš kuáhá Heikkâ-čeesi juoŋŋâsijd, kiäsá viermijd jieŋâ oolâ, piästá kuolijd viermijn, čuállee kuolijd já suáppu viermijd uđđâsist jáávrán. Äšši čielgâs.
Koččomij já preesenshaamij maŋa puátá jieš maainâs - nuuvt et tot, kote išeduvvoo, ij ubâ tieđegin, kii suu lii išedâm. Tiätu pargo lii kuittâg mahtnii porgum. Tot, kote lii tarbâšâm iše, šadda kuittâg luholâžžân:
Šievtátulâš jieš kaččâlij čiähusân miäcán. Kačâdijnis tot liijká vilšâstij tuáhásis já ooinij já kuulâi Heikkâ-čeesi imâštâlmin porthái alne.
– Mii immâšijd! Kii lii lamaš nuuvt šievtátulâš, ete lii kuohâm muu juoŋŋâsijd já vala čollim-uv kuolijd.
Já ko pargo lii porgum, lii preterit oppâm vuáru Juovlâpuuki kulen:
– Na Šievtátulâš. Kuohih-uv tun Heikkâ-čeesi juoŋŋâsijd? Keessih-uv tun viermijd jieŋâ oolâ já pestih-uv tun kuolijd viermijn? Čuállejih-uv tun kuolijd já suoppuh-uv tun viermijd uđđâsist jáávrán?
Já Tonttu Šievtátulâš ain nannee:
– Na Juovlâpukki. Kale mun kuohim juoŋŋâsijd. Mun keessim viermijd jieŋâ oolâ já pestim kuolijd viermijn. Talle mun čuállejim-uv kuolijd já viermijd mun suoppum uđđâsist jáávrán --
Já Čällee vuod čáálá, mii lii tábáhtum:
Juovlâmáánu niäljád peeivi Šievtátulâš kuovâi juoŋŋâsijd, keesij viermijd jieŋâ oolâ, peestij kuolijd viermijn, čollij kuolijd já suápui viermijd uđđâsist jáávrán. Pargo porgum pyereest. Čyegis.
Já peeivi šiev pargo maŋa lii vuod rutinij äigi: čällee časkâd kinttâl, já nuuvt te ubâ juávkku vuálgá, puurâd jeđe uáđđáástâl kuhes peeivi maŋa. Já itten lii ain uđđâ peivi - kallaad peeivi juovlâmáánu jo lâškin. Já tobbeen lii ain vyerdimin uđđâ šievtátulâš pargo.
Marja-Liisa Olthuis já Eljas Niskanen
perjantai 27. lokakuuta 2017
Juovlâmáánu Anarâš-loostâ meripeivi puáttee ohhoost
 |
| Riddoost. Kove: Eljas Niskanen |
Nuuvt lii äigi oppeet hurgám, ete puáttee majebaargâ 31.10. kolgâččii puoh Anarâš-loostâ čalluuh leđe čuákist uáivitoimâtteijest. Tääl vala kiergân, jis lii áigumin maidnii čäälliđ puáttee numerân. Kannat meid smiettâđ, ete ličij-uv teevstâ skipárin pyeri vuolgâttiđ mottoom kove. Tot lii tiäđust-uv fáádást-uv kiddâ, mut kannat anneeđ tom-uv mielâst, ete šiev kovehân sáttá muštâliđ ääšist eenâb ko tuhháát säännid. Ij kannat kenski väldiđ kuittâg maali taan teevstâst, ko tiet kove tyest paajaabeln ij kuulâ mahten taan áášán. Tiet tuáimá tággáár teevstâ ohtâvuođâst pyerebeht-uv “várutteijee ovdâmerkkân”.
Puávtám jo taan kooskâst kijtteđ puoh taid ulmuid, kiäh láá táássáš kiergânâm vuolgâttiđ čalluid. Loostâst oro šoddâmin uáli maaŋgâpiälálâš, ko tist láá puáttám nuuvt maaŋgâlágáneh čalluuh. Motomeh tain láá tagareh, ete toh pieijih ulmuu meid smiettâđ. Ovdâmerkkân onne ko koccájim mottoom suujâ tiet suullân tijme 4.30, jiemge innig nohádâm, te seeŋgâst viälláádijn lâi äigi hundâruššâđ váhá taid siämmáid aašijd, maid taat oovtâ lohhee vuolgâttem čaalâ kietâdâl.
Muáddi sääni halijdâm ettâđ meid taan pargoost, maid Anarâškielâ servi aktivliih ulmuuh láá porgâm ovdilgo jieš algâttim seervi pargen. Čohčâ já algâtälvi oroh lemin ruttâucâmušâi äigi. Jiem lah kuássin ovdil uuccâm maggaarkin projektân ruuđâ, mut taan ive lam peessâm porgâđ tom-uv eenâb ko tuárvi. Tom ij kihheen osko ovdilgo jieš parga, ete mon muálkkáás já áijáás hommá lii tevdiđ taid ucâmušâid já vuolgâttiđ puoh lahtosijd ucâmuš skipárin. Amahân ton-uv paargon olmooš hárján iivij mield, mut ennuv korrâsub pargo tast lii, ko maid šadda vistig jurdâččiđ. Kalle tiijmesun seervi saavâjođetteijeeh já eres-uv ulmuuh láá 30 ivveest kiävttám ucâmuššáid? Nabdam, ete tááláš saavâjođetteijee lii kenski motomin smiettâm siämmáá ääši.
Čäällimmohtâ já pyeri oholoppâ puohháid!
keskiviikko 6. syyskuuta 2017
Ive majemuu Anarâš-loostâ meripeivi lii 31.10
Tääl čohčâ-uv lii tiäđust-uv iäskán aalgâst, mut lii pyeri jo váhá jurdâččiđ meid loppâive.
Čohčâmáánu Anarâš-lostâ já puáttee ive kalenderkin iä lah vala kiergânâm lohheid, mut tääl kannat jo smietâškyettiđ, ete maid halijdičij čäälliđ ive majemuu loostân. Čuávuvâš meripeivi lii 31.10. Talle puoh čalluuh kolgâččii leđe must já Ilmarist. Ij kale häittid, veikkâ aainâs-uv uási čalluin puáđáččij jo váhá tolebiššáá-uv. Mut maŋgii tot majemuš peivi lii kuittâg lamaš meid jieččân elimist tot, ko ääših vijmâg-uv šaddeh valmâšin, te kale toh teevstah vala talle-uv kiergâneh fáárun.
Jis láá mudoi jurduuh tast, maid aainâs-uv halijdičij luuhâđ ive majemuu loostâst, te tast kannat čalâččiđ munjin veikkâ šleđgâpoostân čujottâsân anaraslosta@anaraskielaservi.fi, teikkâ puáhtá väldiđ ohtâvuođâ meid Facebook peht.
Ohtâ muštottâs täst meid siämmást. Jis lii varrim veikkâ uđđâ pááikán täst alda aaigij teikkâ iivij, te kannat almottiđ meid uđđâ čujottâs Anarâškielâ siärván. Anarâš-lostâ-uv vuolgâttuvvoo toid čujottâssáid, moh Siärván láá almottum. Jis seervist lii tuše oovdiš čujottâs tiäđust, te sáttá keevvâđ nuuvt, ete postâalmai ij määti tom pyehtiđ uđđâ čujottâsân.
Eljas Niskanen
Čohčâmáánu Anarâš-lostâ já puáttee ive kalenderkin iä lah vala kiergânâm lohheid, mut tääl kannat jo smietâškyettiđ, ete maid halijdičij čäälliđ ive majemuu loostân. Čuávuvâš meripeivi lii 31.10. Talle puoh čalluuh kolgâččii leđe must já Ilmarist. Ij kale häittid, veikkâ aainâs-uv uási čalluin puáđáččij jo váhá tolebiššáá-uv. Mut maŋgii tot majemuš peivi lii kuittâg lamaš meid jieččân elimist tot, ko ääših vijmâg-uv šaddeh valmâšin, te kale toh teevstah vala talle-uv kiergâneh fáárun.
Jis láá mudoi jurduuh tast, maid aainâs-uv halijdičij luuhâđ ive majemuu loostâst, te tast kannat čalâččiđ munjin veikkâ šleđgâpoostân čujottâsân anaraslosta@anaraskielaservi.fi, teikkâ puáhtá väldiđ ohtâvuođâ meid Facebook peht.
Ohtâ muštottâs täst meid siämmást. Jis lii varrim veikkâ uđđâ pááikán täst alda aaigij teikkâ iivij, te kannat almottiđ meid uđđâ čujottâs Anarâškielâ siärván. Anarâš-lostâ-uv vuolgâttuvvoo toid čujottâssáid, moh Siärván láá almottum. Jis seervist lii tuše oovdiš čujottâs tiäđust, te sáttá keevvâđ nuuvt, ete postâalmai ij määti tom pyehtiđ uđđâ čujottâsân.
 |
| Avveeljuuhâ 6.9.2017. Kove: Eljas Niskanen |
tiistai 30. elokuuta 2016
Pargoelimân vuáđuduvvee anarâškielâ čäällim (4 oppâoho)
3.9.2016 – 31.5.2017
Škovliittâs fáálá čäällimuápu já -torjuu pargoelimân já anarâškielâ uáppoid. Ohjelmân cäähih 15 uápped. Máttááttâs uárnejuvvoo Anarist aldamáttááttâssân, já hárjuttâsah láá meiddei neetist.
Uuccâmäigi: 18.8. tme 16:00 räi.
Uuccâmluámáttâh kávnoo tääbbin: http://bit.ly/iskirjoitus2016
Uusâ já puáđi fáárun!
sunnuntai 20. maaliskuuta 2016
Teevstâi ornim
Tiervâ!
Aalgâst ij lam mihheen. Tääl te puáđiškyetih lase teevstah, luhhoost! Muu mielâst ličij vuovâs orniđ teevstâid mahtnii teemai mield. Ovdâmerkkân runoh sättih šoddâđ eenâb-uv. Nuuvt et puávtáččij veik jieijâs mielâtile mield uuccâđ rähisvuotrunoid, jämimist mustâleijee runoid, párnáirunoid..
Puávtáččij-uv tágárijd runočäällimpargoid mahtnii jyehiđ? Mun jiem tieđe, mátáččim-uv mun čäälliđ jyehi teemaast maidnii.
Jis tist láá runoh, te vuolgâttiččijd-uv taid Erikan teikâ Márjá-Liisán - taid ličij vuovâs sirdeđ teehi Čyeti čälled - sijđoid puohâi illoon.
Aalgâst ij lam mihheen. Tääl te puáđiškyetih lase teevstah, luhhoost! Muu mielâst ličij vuovâs orniđ teevstâid mahtnii teemai mield. Ovdâmerkkân runoh sättih šoddâđ eenâb-uv. Nuuvt et puávtáččij veik jieijâs mielâtile mield uuccâđ rähisvuotrunoid, jämimist mustâleijee runoid, párnáirunoid..
Puávtáččij-uv tágárijd runočäällimpargoid mahtnii jyehiđ? Mun jiem tieđe, mátáččim-uv mun čäälliđ jyehi teemaast maidnii.
Jis tist láá runoh, te vuolgâttiččijd-uv taid Erikan teikâ Márjá-Liisán - taid ličij vuovâs sirdeđ teehi Čyeti čälled - sijđoid puohâi illoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)