Uđđâseh

8.11.2017

Tutkâmseminaar 16.-17.11.2017 ohjelm lii almostum

TUORÂSTÂH 16.11. 

8:30 Almottâttâm já iđediskäähvi 

9:00 Tiervâpuáttim 

9:20 Marja-Liisa Olthuis: Kielâohjelmij huksim máttááttem várás 

10:10 Annika Pasanen: Sämikielâi oppâm rävisulmui intensiivmáttááttâsâst (post doc) 

11:00 Taarna Valtonen: Sämikielâi já Aanaar päikkinoomâi tutkâm (náguskirje já post doc - tutkâmuš) 

11:50 Purâdem 

12:50 Mervi Skopets: Anarâškielâ kulmâstaavvâlsiih veerbah já toi sujâttem (náguskirje) 

13:20 Petter Morottaja: Anarâškielâ vokalij kvalitetnubástusâi myensteristem Kielâtekno anarâškielâ morfologisii analysaattorist (pro gradu) 

14:00 Kähvipuddâ 

14:30 Kirsi Ukkonen: Anarâškiel šaddonoomah. Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (pro gradu) 

15:00 Anna Morottaja: pro gradu 

15:30 Irmeli Moilanen: Arktista pedagogiikkaa: Opetusta ja oppimista alkuperäiskansan kieli- ja kulttuuriyhteisön omista lähtökodista (náguskirje) 

16:00 Ida Toivonen: Phonetic duration, phonological quantity and prosodic structure in Inari Saami (Skype) 

VÁSTUPPEIVI 17.11.

9:30 Iđediskäähvi 

10:00 Sárnumkurssâ II, Oulu ollâopâttâh: - Merit Müller: Adjektiiviattribuutin vaihtelu Erkki Itkosen ”Inarinsaamelaisissa kielinäytteissä” - Jukka Mettovaara: Sämikielâ máttááttem eestiláid - Aimo Aikio: Anarâškielâ luuhâm rävisolmožin (Skype) 

11:00 Iiris Mäenpää: Matematiik oppâkirje iäláskit anarâškielâ: siskáldâsanalyys anarâškielân jurgâlum nube luoka matematiik oppâkiirjijn (pro gradu)

11:30 Miina Seurujärvi: Anarâškielâ kuulmâstaavvâlsâš nominij sujâttemparadigmah (pro gradu) 

12:00 Petra Kuuva: Opettajien kokemuksia kielestä ja kulttuurista inarinsaamenkielisessä perusopetuksessa (pro gradu) 

12:30 Purâdem 

13:00 Eero Talvitie: Inarinsaamen substantiivitaivutuksen morfofonologiaa 

13:30 Eljas Niskanen: Anarâš media já čäällimkulttuur ovdedem + Savâstâllâm sämikielâlii media sajattuvâst já hástusijn 

14:30 Kähvipuddâ 

15:00 Jurbâpevdisavâstâllâm: Maht anarâškielâ kalga tutkâđ, já maid tast kalga tutkâđ? 

16:00 Seminaar lopâttem

7.9.2017

Tutkâmseminaar Sajosist 16.-17.11.2017

Säämi Kielâkäldee uárnee anarâškielâ tutkâmseminaar Anarist Sajosist 16.-17.11.2017. Seminaar ulme lii pyehtiđ uáinusân anarâškielâ tutkâmtiäđu já vorrâsumos ovdánem, sehe suogârdâllâđ puátteeääigi tehálumos tutkâmsuorgijd.

Kielâkäldee puávdee anarâškielâ totkeid já jotkâuáppeid oovdânpyehtiđ jieijâs tutkâmpargo. Vuolgât uánihis rijjâhámásii čuákánkiäsu jieijâd pargoost majemustáá 30.9.2017 šleđgâpostáin čujottâsân neeta.jaasko@samediggi.fi tâi reivân Sámi Giellagáldu / Neeta Jääskö, Sämikulttuurkuávdáš Sajos, 99870 Aanaar. Oovdânpyehtimijd väljee Säämi Kielâkäldee anarâškielâ kielâjuávus.

Säämi Kielâkäldee máksá oovdânpyehtimist sárnumpäälhi sehe luávdá mađhâšem, orroom já peiviruuđâid. Seminaarân puáhtá uásálistiđ meiddei káidusohtâvuođâi peht, jis mađhâšem ij lah máhđulâš. Seminaar kielâ lii sämikielâ. Seminaarist ij lah tulkkum, mutâ sahâvuárus uážžu kale toollâđ meiddei suomâkielân tâi eŋgâlâskielân.

Vääldi aainâs ohtâvuođâ miiguin jis tarbâšah lasetiäđuid tâi halijdah fáárun oovdânpyehtiđ! Seminaar siskáldâsâst västid anarâškielâ kielâpargee Neeta Jääskö oovtâst kielâjuáhusáin. 

Säämi Kielâkäldee pirrâ 

Säämi Kielâkäldee lii ohtsâštave-eennâmlâš áámmát- já reesuurskuávdáš já sämmilij alemus já ohtâsâš toimâorgaan sämikieláid lohtâšuvvee koččâmušâin. Mij toimâp äššitobdeeorgaanin já meridep sämikielâi uđđâ terminologiast já normâdmijn. Kielâkäldee lii Suomâ, Ruotâ já Taažâ Sämitiigij ohtsâšpargoproojeekt, mii tuáimá Sämitiigij parlamentaarlii ohtsâšpargoorgaan, Säämi parlamentaarlii rääđi, vyelni. 

Lasetiäđuh: Neeta Jääskö, kielâpargee, Sámi Giellagáldu neeta.jaasko@samediggi.fi (+358) 010 839 2123 www.giella.org

12.9.2017. Tivvum: Seminaar kielâ lii sämikielâ, ige suomâkielâ.

22.8.2017

Musta: Uđđâ čuovviittâshovdâ kalga addiđ maggaar tile Aanaar kieldâst lii sämikielâi iähtun

Aanaar kieldâ sahhiittâl onne majebaargâ kuttâ ulmuu, kiäh láá uuccâm čuovviittâshoovdâ virge. Kieldâ usâškuođij uđđâ čuovviittâshoovdâ tastmaŋa, ko oovdiš čuovviittâshovdâ Irja Seppänen ceelhij jieijâs luovâs vyesimáánust loopâst.

Aanaar škoovlâ oovdiš rehtor Yrjö Musta tuáivu, ete Anarân väljejuvvoo taggaar čuovviittâshovdâ, kiäst lii hárjánem haldâttâspaargon, já ete sun tiätá maggaar tile kieldâst lii ovdâmerkkân sämikielâi iähtun.

Musta lii ton uáivilist, ete jis uđđâ čuovviittâshovdân väljejum teikkâ ton viirgán uuccâm ulmust ij lah ennuv tiätu sämikielâin já sämimáttááttâsâst, te tääl kannat uápásmuuškyettiđ toid, já leđe vaalmâš meid viirgán valjim maŋa vuáijuđ toid aššijd já toi oovdedmân.

– Eidu tom kalga tiettiđ, ete mist láá tääbbin kulmâ sämikielâ. Tast-uv sun kalga leđe kiddiistum, ete maht puáhtá ovdediđ sämikielâg máttááttâs já tiäđust-uv sämikielâ máttááttâs, sun iätá.

Musta poorgâi jieš Aanaar škoovlâst paijeel 30 ihheed. Ovdil rehtor pargo sun poorgâi kuhháá meid máttáátteijen. Sust lii čielgâ uáinu tast, maht jieškote-uv škoovlâ rehtor já uđđâ čuovviittâshoovdâ ovtâspargo tuáimá pyereest.

– Čuovviittâshoovdâst kalga leđe čielgâ uáinu nuuvtkočodum stuorrâ kooveest já sun kalga iäljáruššâđ ton oovdân. Nube tááhust šiev čuovviittâshovdâ tuástá meid lyettiđ toos, ete rehtoreh mättih jieijâs pargo. Toin naalijn ovtâspargo škoovlâi já čuovviittâshoovdâ kooskâst tuáimá pyereest, sun muštâl.

Aanaar kieldâhaldâttâs saavâjođetteijee Jari Huotari lii ohtâ tain ulmuin, kiäh sahhiittâlleh occeid. Sust oro lemin aainâs-uv sämikielâi iähtun uáli siämmáálágán uáinu ko Mustast-uv, ko lii saahâ tast, maid kieldâ vuárdá occein. Sun-uv haalijd, ete viirgán väljejum olmooš äddee tom, maggaar kieldân lii ucâmin čuovviittâshovdân.

– Anarist kulttuurlâš já kielâlâš tile spiekâst nuuvt ennuv nuuvtkočodum táválii kieldâst, já kale čuovviittâshovdân uuccâm olmooš kalga tom tiäđust-uv addiđ já sun lii tuáivu mield meid vuáijum ton áášán. Sun kalga meid mättiđ jođettiđ pargovievâ áámmátlávt, Huotari iätá.

Tai aašij lasseen Huotari mielâst čuovviittâshoovdâst vuárdojeh ovdâmerkkân vuáruvaikuttâs- já ovtâspargotááiđuh, jođettemtááiđuh já haalu aassâđ tavveen.

Eljas Niskanen